OODI ASASHIN LAPSISTA

Kiven lapset,
syntyneet kivisestä äidistä,
tätä kaikkea he olivat

Tulen lapset,
syntyneet sytykkeen 
        ja kipinän liitosta;
kaksi auringonjumalaa kaatoi
palavan lahjansa heihin
ja tulimalja läikkyi yli

Leijonien lapset,
syntyneet 
      heikommista kuninkaista
sielussaan kuninkuuden totuus,
tuomittu seisomaan tukena
vähäisempien eläinten vallalle

Tuulen ja ilman lapset,
kahlitsemattomat, kiinnittämättömät,
aina myrskynsilmässä,
myrskyä ajaen, myrsky palkkionaan

Jumalten lapset,
yksin kuin tähdet ja meri,
eivät voineet löytää vertaistaan
         kuin toisissaan
eivät lohtua
         kuin toisistaan
eivät kokonaisuutta
         kuin yhdeksi tullen

Itkekää, sillä heitä ei enää ole:
kiven taipumattomuus,
kuninkaitten veri,
jumalten tuli 
ja jumalten sielu, 
ne ovat menneet ja te
nukutte turvallisemmin pikku vuoteissanne
kun leijonat eivät enää metsästä

ja tämä maa ja sen tulevaisuus
ovat vähäisempiä määrättömästi
ja ikuisesti
nyt kun myrskyn lapset ovat poissa