Olen usein saanut kuulla ihmettelyjä siitä, miten jaksan tehdä joka peliin uuden puvun, ja niitä pukuja on jopa pidetty jossain määrin kelvollisen näköisinä. En itse koe, että tekisin mitään sellaista, mitä kuka tahansa muukin ei voisi tehdä varsin pienellä vaivalla. Toivottavasti tässä on joitain käyttökelpoisia vinkkejä.

Perusperiaatteeni on, että larppipuvun tärkein anti on vaikutelma, ei oman ompelutaidon esittely. On pelaajan velvollisuus antaa hahmostaan toisille mahdollisimman selkeästi hahmon persoonaa ilmentävä mielikuva - mielellään niin, että hahmon persoona erottuisi paitsi pelaajasta ja muista hahmoista, myös pelaajan edellisistä hahmoista. Niinpä mieluummin teen useita yksinkertaisia tai helposti muunneltavia pukuja, joita voi sekoitella, muokata ja koristella koruilla, kuin yhden todella yksityiskohtaisesti tehdyn ja upeasti kirjaillun puvun. Ihailen sellaisia suunnattomasti keskiaikaseuroissa, mutta sinne ne sopivatkin paremmin. Niihin menee suhteessa valtavasti aikaa ja vaivaa, ja sitten niitä ymmärrettävästi tahtoo pitää samanlaisina tapahtumasta toiseen. Se ei erityisemmin auta muita erottamaan hahmojasi sinusta tai edellisistä hahmoistasi. Kampanjahahmolle sama puku on toki ihan sopiva ja suositeltavakin.

MATERIAALIN HANKKIMINEN

Pidä koko ajan silmät auki mahdollisia hyödynnettäviä asioita varten

Kirpputorit ovat ehdottomia. Kierrä tietämäsi hyvät kirpputorit säännöllisesti. Muista katsastaa:

• kengät (fantsusaappaita, juhlakenkiä, sandaaleja, mokkasiineja, tossuja), vyöt
• huovat, verhot ja kankaat: voit löytää hienoja villa- tai pellavakankaita tai makeita fantsuhörsöjä. Älä karsasta ristikkäistä villakangasta: oikein sopivaa varhaiselle ajalle ja/tai köyhemmälle väelle
• vaatteista sellaiset, joista voi muokata tai leikata sopivaa (vaikka vain koristeita tai ihanaa kangasta)
• nahka- ja mokkatakit, joista voi leikellä liivejä, säärystimiä, rannesuojia
• kierrätysturkit, jos sielu sietää: aito turkis on ehdoton lämmittäjä (odota kirppareiden poistomyyntejä tai superhalpoja löytöjä)
• korut, myös rihkamalaatikoihin heitetyt

Kangaskauppojen palakoreja kannattaa ja pitää kaivella säännöllisesti. Pienistäkin paloista saa reunuksia, vuorauksia jne. Katsasta myös sisustuskankaat!

Pintamuotikaupoista ja alennusmyynneistä löytää koruja, vöitä, paitoja jne. Epämääräisistä pikkunappikaupoista voi tehdä koristenauhalöytöjä.

Jos se kutkuttaa mielikuvitusta ja on halpa, osta se, vaikkei käyttöä juuri nyt olisikaan.

...Äläkä koskaan, koskaan sano ei, jos vanha sukulainen haluaa lahjoittaa sinulle jotain!

Hanki kunnollisia materiaaleja

• Luonnonmateriaalit pellava, silkki ja villa ovat lämpimiä, mukavia, kauniita ja historiallisesti asianmukaisia. Niitä on yleensä myös mukava ommella. Muista kuitenkin, että ne kaikki kutistuvat ensimmäisessä pesussa 5-10%.
• Puuvillaa on myös helppo ommella, ja vaikka se oli keskiajalla äärimmäisen harvinaista (yleistyi vasta uuden maailman puuvillaplantaasien myötä 1800-luvulla), se sopii alusmekkoihin ja -paitoihin esittämään pellavaa, paksummat laadut tarvittaessa muuallekin. Se on halpaa ja kutistuu useimmiten vain vähän.
• Huonekalubrokadit ovat hyviä koristeellisempiin, esim. renessanssin tyylisiin pukuihin.
• Sametista vältä joustavaa ja loimusamettia, hanki ennemmin puuvillasamettia tai ainakin lyhytnukkaista ja vain vähän joustavaa. Joustavalla voit fuskata alusmekon istuvuutta, mutta muuhun se ei oikein kelpaakaan. Muista, että samettia on inhottava ommella ja joustosamettia vielä inhottavampi.
• Jos valitset silkkiä historialliseen pukuun, huomaa, että muinoin nypyliäistä "thaisilkkiä" (dupionia) ja ristikkäistä "raakasilkkiä" olisi pidetty virheellisinä ja halpoina kankaina, jotka kelpasivat ylhäisön puvuissa vain vuoraukseen. Sileä silkki oli tavoiteltavaa. Vähemmän hienolle väelle raakasilkki sen sijaan sopii ja on sitä paitsi lämmintä ja miellyttävää, etenkin villa-allergikoille sopivaa.
• Fantasiaan varustautuessa käytä mielikuvitustasi (ja unohda se loimusametti)! Organza, kulta- ja hopeakankaat, ruudulliset villakankaat, sopivat kuviot, maalatut kankaat... jopa kultapilkullisella maastokankaalla voi olla paikkansa!
• Tekokuitusatiini on sopivaa aluspukuihin ja vuoriosiin (parempilaatuinen myös näkyviin, sillä se muistuttaa sileää silkkiä). Koko puvuksi se on historiallisesti sopimatonta, usein kurjaa ommella eikä hengitä päällä.
• Materiaali on olennaisempaa kuin väri: kaikki luonnonkuidut voi värjätä ja tekokuiduistakin osan. Materiaalin suhteen kannattaa kuitenkin katsoa myös sitä, miltä se näyttää, eikä vain tuijottaa kuituprosentteihin.
• Tekoturkis on hätkähdyttävän huono lämmittäjä ja päästää tuulen lävitseen. Reunakoristeissa se menee melko nopeasti takkuiseksi ja huonoksi.

Pesukoneväri on ystävä

Opettele käyttämään sekä käsinvärjäystä että helppoa ja mainiota pesukoneväriä.

Vaikka pesukonevärjäystä ei suositella villalle tai silkille, useimmiten se toimii (joskus hyvin tiivis villakangas ei ota kovinkaan paljon väriä). Varaudu siihen, että luonnonkuidut kutistuvat jonkin verran enemmän kuin tavallisessa pesussa, koska ainakin jälkihuuhtelu kannattaa tehdä 60 asteessa. Toisaalta tällä tavoin saa esim. villasta todella tiivistä. Huuhtelu etikkavedellä auttaa palauttamaan villan ja silkin sileyden ja pehmeyden.

Aremman silkin voi värjätä käsinvärjäyksellä kattilassa, mutta silloin kannattaa varoa värin kasaantumista tahroiksi! Katso pakettien ohjeita.

Eri värejä voi ja kannattaa myös yhdistellä, niin saa omaperäisempiä ja vähemmän teollisen sävyisiä värejä! Muistathan ottaa huomioon myös kankaan jo olemassaolevan värin miettiessäsi lopullista tulosta.

Valmiinkin puvun voi värjätä! Huomaa kuitenkin, että jos ompelussa on käytetty polyesterilankaa, joka on aika tavallinen ompelukonelanka, se ei värjäänny.

TEKEMINEN

Tee rauhassa pari helppoa perusvaatetta

Näin hankit itsellesi perusompelutaidon. Aloita vaikka puuvillaisella tai pellavaisella alusmekolla tai -tunikalla. Ensimmäiseksi villaompelukseksi sopii puoliympyräviitta: siitä on iloa ja lämpöä pitkäksi aikaa. Älä tuskastu, vaikka pari ensimmäistä yritystä ei onnistuisikaan: opit koko ajan, ja seuraava onnistuu. Jos mahdollista, pyydä aluksi apua kokeneemmalta ompelijalta, mutta ilmankin pärjää.

(Jos oikein rajun pudotuksen haluat, valitse jotain monimutkaista, hanki siihen kunnon kaavat ja anna mennä. Korsettiyläosaisen iltapuvun jälkeen ei T-tunikan ompelu tunnu missään. Pidä kuitenkin huoli, että kokeilet tätä ajan kanssa!)

Tutustu lähteisiin

Selaa pukuhistorian kirjoja (Peacock on valitettavasti surkea ja vääristää puvut!) tai netin pukuhistorian sivustoja ja niiden linkkikokoelmia. On hyvä hankkia ainakin summittainen käsitys pukujen tyylikausista. Omaa inspiraatiota saa sekä aidoista kuva- ja artikkelilähteistä että puvuista, joita ihmiset ovat tehneet eri käyttötarkoituksiin. Tässä muutamia yleissivustoja (rajatumpien aiheiden sivuja tulossa):

• The Costumer's Manifesto, Tara Maginnis
• Anna's Crafts: Costume Making

Selvitä ennen peliä, minkä tyylistä puvustuksen toivotaan olevan, ja keskity tutustumaan erityisesti siihen.

Älä lankea luulemaan, vaan ota selvää siitä, miten jokin oikeasti on. Samalla saat paljon lisää ideoita.

Kokoa hyvin tehty peruspuvusto, jota on helppo yhdistellä ja lisäillä

Muista erityisesti kerroksellisuus! Esimerkiksi tavallinen keskiaikainen pukukokonaisuus voi koostua seuraavista osista:

• aluspaita tai -mekko (mukava!)
• näkymään tarkoitettu alustunika tai -mekko
• päällystunika tai -mekko
• housut, oikeastaan erilliset lahkeet, ja nyörit tai kangaskaitaleet säärien ympäri (naisilla sukat tai säärystimet)
• kengät tai saappaat
• viitta
• hartiahuppu tai hattu
• vyö, vyöpusseja omaisuudelle, vyöltä suoraankin roikkumassa kaikenlaista tavaraa (puukko, tulukset, sakset, kuksa tai sarvi, pilli)
• mahdollinen haarniskointi
• mahdollinen asetakki: suora sivuista auki oleva kappale, jossa on pääntie ja joka sidotaan vyöllä vaatteiden (ja haarniskan) päälle

Siinä riittää jo vaihtelumahdollisuuksia, ja pelin mukaan voi lisäillä mitä mielikuvituksellisimpia osia. Esim. yksittäisen pelin vaakunasymbolin voin maalata erilliselle lakanakankaalle ja kiinnittää asetakkiin harsimalla tai kiireen tullen vaikka hakaneuloilla.

Myös nykyaikaisia tai scifi/kyberpelejä varten kannattaa koota muutaman vaatekappaleen pohjapuvusto, mutta sen löytänee ennemminkin valmiina osina - kirpparivaatteina jne., joita voi sitten vaikka muuntaa omaan kokoon tai muokata muuten. Kokoa oman tyylisi mukaan äläkä pelkää käyttää oppimaasi ompelutaitoa lyhennyksiin, kavennuksiin, lisäyksiin jne.

Kierrätä, kierrätä, kierrätä

Muokkaa vanhoista puvuista uusia. Tämä on se, mitä minä teen kaikkein eniten, ja mikä tuntuu olevan muille suurin ihmetyksen aihe. Kierrätyssilmä kehittyy, kun etsii jatkuvasti siihen mahdollisuuksia (niitä palalöytöjä, kirppariostoksia) ja kun saa yleiskäsityksen erilaisista pukumalleista ja -muodeista. Ei se sen kummempaa ole.

Voit vaihtaa esim.:
• sitä väriä
• koristenauhoja ja muita koristeita
• hihoja, alushihoja, päällyshihoja (voi tehdä jo valmiiksi vaihdeltaviksi!)
• kaula-aukon muotoa
• toisesta puvusta yläosa, toisesta alaosa
• pukuun lisäksi eriväristä kangasta reunoihin ja/tai helman kiiloihin (jälkimmäinen on fantsua, ei historiallista totuutta, mutta hauskalta se näyttää)
• koristenauhoja voi yhdistellä keskenään monimutkaisemmaksi nauhaksi
• kankaista voi leikata kaistaleita "koristenauhaksi"

Mieti, teetkö pukua kestämään, kertakäyttöön, vai ehkä myöhemmin muokattavaksi

Kertakäyttöpukuun ei kannata tuhlata hirmuisesti aikaa. Sen rakentamisessa ja saamisessa päälle hakaneulat ovat lyömättömiä, mutta varmista, että se riittää ja toimii ja että hakaneuloja on tarpeeksi - ja että joku ehtii ja pystyy ne laittamaan.

Muita täysin päteviä keinoja ovat puvun ompelu päälle paikalla (jos joku ystävä ehtii ja suostuu), nauhat, nyörit, bofferiteippi, askartelurautalanka, askarteluliima (nopea keino huolitella purkautuva kangas), tarvittaessa jopa maskiliima... mikä tahansa, mikä saa kangaspalat pysymään kiinni toisissaan ja päälläsi.

Jos taas tiedät, että nyt teet pukua, jolle on paljon käyttöä vastaisuudessa, tee se huolellisesti, ota huomioon kankaan kutistuminen, äläkä kitsaile materiaaleissa, leikkauksessa, vuorittamisessa js tukemisessa. Puvusta kannattaa yhä tehdä mahdollisimman muunneltava, esim. sellainen, josta hihat voi vaihtaa tai johon sopii monta erilaista aluspukua tai päällystabardia.

Nainen, hanki korsetti

Ihan totta. Arvatkaa, kuinka moni puvuistani on koostunut lähinnä kankaista, jotka on kiinnitetty tilapäisesti korsettiin? Moni. Paitsi, että korsetti kätkee ei-toivotut makkarat, se on ylivoimainen keino saada etenkin avonainen puku pysymään päällä ja laskeutumaan kauniisti ilman tukia ja/tai vuoria itse puvussa. Ja tämä siis tarkoittaa kunnolla luutettua, itse tehtyä tai teetettyä täyskorsettia, ei mitään kaupan hökötystä.

PUKEUTUMINEN

Vaihda koruja ja muita asusteita

Tämän vuoksi asustelöytöjä pitää pitää silmällä koko ajan. Korut, hartiahuivit, pääliinat, hatut, vyöt, takit, liivit, aurinkolasit, silmälasit...

Kenkien koroilla saa aikaan pituuden ja kävelytyylin muutoksia.

...Tiesitkö muuten, että renessanssiaikainen miesten helttahattu on vain hartiahuppu, joka on pistetty päähän hatun tavoin, nurin päin?

Vaihda kampausta

Patsi hahmolle sopiva, kampaus saa mieluusti olla erilainen kuin oma arkikampauksesi. Jos se vaatii jonkun toisen apua, sovi asiasta ajoissa. Letit, papiljotit, rättipapiljotit, piippaussakset: anything goes, kunhan sen ehtii tehdä ja kunhan se on suunniteltu kestämään pelin keston ajan. Opettele käyttämään muotoiluaineita, vähintään hiuslakkaa. Opettele tupeeraamaan omat hiuksesi ainakin peilistä näkyvin osin. Tämä koskee soveltuvissa osin myös miehiä! Kiharatukkainen on jo aika eri näköinen kuin suoratukkainen - sitä paitsi sillä saa muunneltua hiusten näennäistä pituutta).

Jos olet aikeissa sävyttää tai värjätä hiuksia ja väri sopii hahmolle, tee se juuri ennen peliä.

Kertakäyttöiset hiussprayt toimivat yllättävän hyvin, kunhan niitä käyttää harkiten. Sopivat parhaiten sileisiin kampauksiin tai lyhyisiin hiuksiin, varisevat aina jonkin verran. Joistain marketeista saa nykyään pesussa lähteviä kertavärejä, joiden föönaamisessa hiuksiin lienee hiukan työtä, mutta ilmeisesti ne ovat suhteellisen käteviä.

Hanki irtolisäkkeitä ja irtolettejä. Koska ne saattavat olla varsin hintavia, pidä taas silmät auki. Turun Punanaamio myy hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia pitkiä lettejä ainakin mustana. Haikammallisia irtolisäkkeitä saa usein korutilpehöörikaupoista, Virosta tai Huuto.netistä melko halvalla. Irtolisäkkeen voi irrottaa kammasta, levittää auki ja kiinnittää pinneillä takaraivoon, jos omat hiukset ovat riittävät pitkät liitettäviksi liitoskohtaan.

Täysperuukitkin ovat mahdollisia, mutta huono peruukki on kamala! Suosittelen olemaan todella valikoiva tai vuokraamaan (esim. Helsingissä Peruukkiliike Kuokkaselta). Huomioi erityisesti hiusraja ja korvat! Jos on aivan pakko, huonon peruukin saattaa pelastaa hattu, huivi tai muu hiuskoriste.

Irtolisäke tai -letti ja sen lisäksi omien hiusten sprayvärjäys sopivaksi toimii paremmin kuin pelkkä sprayvärjäys tai huono peruukki.

Mies, mieti voitko kasvattaa tai ajaa pois partaa peliä varten. Sitä voi myös maskeerata sopivan väriseksi spraylla tai ihan maskiväreillä.

Mieti, mitä tavaroita hahmo kantaa jatkuvasti mukanaan ja missä ne kannetaan

Hyödynnä meikkiä

Koskee myös miehiä. Etenkin ihonvärin muutos ja vanhennusmeikki on syytä opetella. Jos olet vaihtanut hiusten väriä radikaalisti, mieti, joudutko värjäämään myös ripsiä ja kulmia. Jos hahmo on väsynyt tai sairas, silmänalusten tummennus ja poskilommojen korostus (ruskealla tai harmaalla oman ihonvärin mukaan) tepsii.

Naiset voivat luoda "tavallisella" meikillä valtavan erilaisia vaikutelmia hahmon luonteesta ja jopa tunnetiloista, mutta se on liian laaja aihe katettavaksi tässä. Kokeile rohkeasti kotona, pyydä kaveria avuksi.

Erilaiset jäljet ja arvet ovat persoonallisia ja erottuvia. Voi tehdä jonkin verran perinteisellä meikkauksellakin, mutta isompiin efekteihin tarvitaan arpivahaa, lateksia, liimaa ja kokemusta (jota muuten minullakaan ei ole).

Ja lopuksi: pukujen tai niiden osien lainaaminen on kohtuullisessa määrin ja todellisen pakkotilanteen tullen usein se pelastava keino uudistaa tilapäisesti ulkonäköään. Kannattaa kuitenkin olla huomaavainen lainaa pyytäessään: jonkinsorttinen korvaus tai vastapalvelus on vähintään kohtuullista. Vähimmäiskohteliaisuutta on kertoa, kenen puvusta on kyse, jos joku sitä kehuu.