|
You can contact Kristiina Prauda at svaha@iki.fi |
Yleisön pyynnöstä Ropeconin paritanssin sanoitus. Kyse on siis mukaelmasta Richard Coccianten ja Luc Plamondonin musikaalista "Notre-Dame de Paris". Alkuperäinen sanoitus, "Belle" on varsin toisenlainen; halusin tästä vähän universaalimman.
Hän (Cocciante / Plamondon / Prauda) Hän on kauneus mi syntyi yhteen ruumiiseen kun maailman hän maalaa noin tanssien Kuin siivet hameessaan hän nousee korkeuksiin - ja mulle avaa pudotuksen helvettiin Vie katse häneen tahdon multa täydelleen Mä miten edessänsä pystyn ylpeyteen? En saa taivaan ymmärrystä tähän kaipaukseen siis kuka vastais epätoivon rukoukseen? Oi Lusifer! Mun anna yhden kerran vaan vain sormet hiusten noiden läpi liu'uttaa! Hän on paholainen syntyneenä ruumiiseen on kiusaus luonnossaan alkuperäinen Hän tulee uniin, taipuu tanssiin käsissäin ja tiedän: sydänveren annan edestään Mä voinko luottaa liikkeittesi lupauksiin? Mä kuinka luen oikein silmäis mysteerin? En voi koskaan olemustas täysin käsittää - et siihen lupaa anna... edes yrittää Oi Luoja! Voi, mun anna edes kerran vaan tuo ruusu poimia min piikit haavoittaa Hän mun kunniaani kantaa --- tai pudottaa En tiedä kumpaa enkä pysty varomaan Kun kertoo silmät toista, tanssi toista taas mut hulluuteen hän ajaa paradoksillaan Kun käsissäin taas taivut villiin lumoukseen mä luovun vihdoin, vaihdan järjen tunteeseen Niin mä voin vain antautua jälleen uudestaan ja tänään myöntää sulle voiton kokonaan Oi Lusifer! Mun anna edes kerran tään ruusuun tuohon sydämeni lävistää... |