|
|
|
Tuolla puolen epäilyn ja
katumuksen kaksoisvuorten
tuolla puolen surun kristallijärven
liikkumattoman silmän
on yhä jäljellä kiven ja juuren ja oksan
periksiantamaton tahto,
tähdet ja aaltojen silkki
kevään aavistuksessa,
muuttuvan tuulen kuiskaus
taivaan alastomien välimatkojen alla.
Minä kasvan. Ja opin.
Ja kasvatan kukan ja hedelmän.
Ja kuin tähtien nimet
tulet vielä tuntemaan minut
ilmestys ilmestyksen jälkeen
kunnes -
|
|